Salaperäiset ympyrämäiset muodostelmat Lounais-Suomessa
Lounais-Suomessa on neljä ympyrämäistä, hieman salaperäisen näköistä kallioperän painaumaa. Nämä muodostumat erottuvat kartalta yhtä hyvin kuin Suomen tunnetut asteroidikraatterit, mutta niiden taustasta on vaikea löytää tietoa.
Erityisesti rinnevarjostekartoilla Lounais-Suomen ympyrät erottuvat selkeästi. Yksi tällainen esiintymä löytyy Saaristomereltä, missä Ängskärsfjärdenin ja Mossalafjärdenin alueet muodostavat harjanteiden ja saariketjujen koukeroisia kerroksia. Samoin Raaseporista Lohjanjärven eteläpuolelta löytyy muodostelma, jolle ei ole annettu vakiintunutta nimeä.
Ödkarbyn peltoaukea Ahvenanmaan pääsaarella on kaikista eniten huomiota herättävä, näyttäen kartalla kraatterilta. Kuitenkin onko tämä tulkinta muinaisen asteroidi-iskun tai tulivuorenpurkauksen aiheuttamasta kraatterista oikea? Ovatko nämä 5–13 kilometrin kokoiset muodostelmat peräisin muusta syystä?
Intruusiot kallioperän sisällä
Kaisa Nikkilä, Fennoskandian geologiaan erikoistunut yliopistonlehtori, kertoo, että kyse ei ole törmäyskraattereista. Ahvenanmaan ja Saaristomeren ympyröiden osalta on tosin mahdollista, että ne ovat jälkiä intruusioista, jotka ovat syntyneet 1500–1800 miljoonaa vuotta sitten.
Intruusio tarkoittaa magmapurkauksia, jotka jäävät maankuoren sisälle. Nikkilän mukaan intruusiot, joista Lounais-Suomessa on kyse, koostuvat rapakivestä, joka on yksi graniitin alalaji. Intruusio jättää kallion sisälle jälkensä, mikä selittää ympyrämäiset muodot. Eroosio on vaikuttanut näiden muodostumien muotoon, muuttaen aikaisemmin korkeita vuoria matalammiksi.
Eroosio ja kivilajien kestävyys
Eri kivilajit sietävät eroosiota eri tavoin. Eroosioon vaikuttavat kivilajin kemiallinen koostumus, mineralogia ja raekoko. Ahvenanmaan alueen rapakivillä on erilainen tekstuuri ja mineralogia, minkä vuoksi ne erottuvat ympäristöstään.
Joissakin tapauksissa intruusiot voivat johtaa laaksomaisiin muodostumiin. Jos intruusio pääsee lähelle pintaa, voi purkaus aiheuttaa maaperän romahtamista. Lounais-Suomen intruusiot ovat kuitenkin muodostuneet syvällä, ja niiden kraatterimainen muoto johtuu pääasiassa eroosioeroista.
Ängskärsfjärdenin intruusio
Lounais-Suomen ympyrämuodostelmista eniten on tutkittu Ängskärsfjärdenin intruusiota, joka sijaitsee Ahvenanmaan saariston koillisosassa. Tämä noin 10 kilometrin levyinen kalliomuoto on syntynyt noin 1800 miljoonaa vuotta sitten, pian sen jälkeen kun Suomen eteläosien kallioperän perusta alkoi muodostua.
Mossalafjärdenin intruusio ja Ödkarbyn painauma ovat nuorempia, noin 1550 miljoonaa vuotta vanhoja, kun taas Lohjanjärven eteläpuolella Raaseporin Mustiossa oleva muodostuma on niin sanottu tuppipoimu, joka syntyi kallioperän rutistamisesta vuoristoksi.
Graniitin synty ja koostumus
Graniitin synty intruusioista on totta. Vaikka sen ulkonäkö poikkeaa laavakivistä, graniitin kemiallinen koostumus on samantyyppinen kuin ryoliitin. Graniitti on syvällä kiteytynyt kivi, jonka rakeet syntyvät hitaasti magmasulan jäähtyessä, kun taas laavakivet jäähtyvät paljon nopeammin ja jäävät pienemmiksi.
Geologisesti graniitti edustaa syväkiviä, kun taas gabro on graniitin kaltainen, mutta sen koostumus sisältää vähemmän piidioksidia ja enemmän magnesium- ja rautaoksideja. Tämä erilaisuus määrittää kivilajien käytön ja esiintymisen geologisissa prosesseissa.
